Veeraa puri kyy

Veeraa puri tänään päivällä kyy, onneksi Leeni toimi nopeasti ja Veera sai nopeasti hoitoa mutta toipuminen on vielä epävarmaa. Kyyn myrkyn vaikutuksesta pentuihin ei myöskään tiedetä mutta tällä hetkellä on tärkeintä saada Veera kuntoon. Veera on ainakin yön yli eläinlääkärissä hoidettavana ja lisäinfoa saamme toivottavasti huomenna.

Se on Martta täällä taas. Mää haluan ihan ensteks sanoo, että vaadi Piia sitä nakia vaan ja jos ei tipu niin ei kannata tehä mitää ja kattellen on kannattaako sittekään. Tätä periaatetta mää oo vaalinu tähän saakka ja hyvin oon pärjänny!

Arvakkaapa vaan mitä herkkupaloja äiskä meille toi? Ne on jotai kanoja, niitä on muorillakin. Että niiden kakka on mitä suurinta herkkua, namsk. Ikävää vaan että äiskä on sulkenu ne semmoseen tarhaan, mikä tarkottaa sitä etten mää pääse maiskuttelee. On ne muutenkin erikivoja, mun tarttee ihan ensimmäiseks juosta kattoo onko ne pihalla ja si vähä nuuskutella siitä aidan läpi. Yks oli kerra päässy pois sieltä ja se piti sitte metkaa ääntä ku juoksin sen perässä! Yks juttu on ihan epistä. Niillä on kotona semmosta ihanaa purua, mää niin kovin tykkäisin siinä pyöriä. Onneks mää löysin tuolta metästä melkein samanmoisen kasan ja kylvin siinä oikee sydämeni kyllyydestä <3

Mää olin tässä aika pitkällä kyläilyreissullakin. Siellä oli ihan kivaa, mutta kyllä kotona on kivempaa. Vaikka äiskä murmuttikin, että mää oon terroristi ja tuhoan rauhan talosta. Pyh, mää vaan vähän tuon elämää tähän ummehtuneeseen mökkiin! Sillä aikaa ku mää olin poissa oli Mimmi tukittu semmoseen suppiloon, eihän semmosen kanssa pystyny ees painii joten enstöikseni mää poistin sen suppilon! Äiskä ei kyllä uskonu, että se on tarpeeton ja laitto sen sitte takas. Nyt sitä ei onneks enää oo ja mää voin jatkaa painiharjotuksia.

Mitäpä tässä muuta. Kävin mää taas yhellä misseilyreissullakin, mutta aika laihoin tuloksin äiskän mielestä siis. Musta oli kyllä ihan hauskaa ku pääsin vähän ajeleen ja haisteleen muun maailman meininkiä. Äiskä meinas että mun missiuran kanssa pidetään ny vähän taukoo, mä saan olla ny vaa kotikulmien kuningatar, mitä mää oon tietty muutenkin! Katotaa ny kauanko se jaksaa sitte taukoilla, mää oon vaikka heti valamis kunhan käyn enste kaunistautuu purukasan ja ruusupuskan kautta!

Ainiijoo mun pitiki kertoo mun urotyöstä! Meijän kulmilla asuu yks aika nuija koira ja se käy aina meitä härnää tos pihas. Mää yleensä tyydyn vaan naisellisiin kiljahteluihin, mutta kerra se meni liian pitkälle! Kehtas ruoja mennä MUN kuistille ja käydä MUN Öpen kimppuun! Niin mää sitte menin ja tartuin sitä elukkaa persuuksista, johan lähti! Äiskä meinaa laittaa iskän tekee aidan tohon pihaan, lälälläää eipä tuu enää tänne!

Mää haluaisin kovasti kuulla si Veeran vauvauutisia, pienet koiravauvat on NIIN ihania!

Kuulumisia

Fantom sai kipukohtauksen maanantai-iltana sohvalta alas hypätessään ja kipuilu jatkui todella pahana koko yön ja aamulla päätinkin pitää lomapäivän ja soittaa samantien eläinlääkärille. Tulehdusarvo ok, sydän, imusolmukkeet, limakalvot, neurologiset refleksit, eturauhanen, vatsan painelututkimus, kaikki ok. Vatsaontelon ultrassa ei poikkeavaa, vatsa/rintaontelon RTG normaali. Oireiden syy ei selvinnyt. Epäillään selkärankaperäistä kiputilaa esim. lievä välilevyn pullistuma. Nyt viisi päivää lääkärin jälkeen ei enää kipuilua ole havaittavissa, toki Fantom saa vielä kipulääkettä mutta se on iloinen ja pirteä itsensä.

Veera kävi perjantaina ultrassa ja pentuja näkyi varmuudella kolme! Lisäksi yksi keskenmennyt pennunalku siellä näkyi mutta se toivottavasti sieltä imeytyy pois ongelmia aiheuttamatta. Nyt on jännät viikot edessä!

Dharma kävi eilen TSMK:n sponsoroimassa veteraanimäykkyjen silmäpeilauksessa ja silmistä löytyi distichiasis, PPM iris-iris sekä nukleaari skleroosi, eli todennäköisesti Dharman hämäränäkö on jo heikentynyt. Ei mitään vakavaa siis kuitenkaan ja se on pääasia.

Käytiin mätsärissä tänään Dharman ja Göstan kanssa hienolla menestyksellä! Dharma oli veteraaneissa punaisten paras ja vielä BIS-2, Gösta sijoittui pennuissa punaisten kolmanneksi. Kuvia mahdollisesti myöhemmin.

Piia koirakoulussa

Kevään kunniaksi Pile on aloittanut opintiensä. Ilmoittauduttiin Turun seudun mäyräkoirakerhon järjestämälle arkitottelevaisuuskurssille, ja nyt on kaksi ensimmäistä harjoituskertaa takana. Vaikka ensimmäisen kerran jälkeen olo olikin hieman epäilevä, että tuleekohan tästä nyt mitään ja opetellaanko me ikinä muuta kuin katsekontaktia nakki kädessä, tänään oikeasti tajusin että Piiassahan on ainesta vaikka minkä oppimiseen! Tärkein asia, jonka mä itse olen kurssilla ehtinyt oppia on se, että mä palkkaan aivan liian vähän. Eli kuten Piia sanoisi, en anna tarpeeksi nakia! Heti kun nakkikäsi alkoi viuhua vauhdikkaammin, Piiakin yhtäkkiä tajusi että tosiaan, kannattaa tehdä mitä sanotaan eikä vaan pällistellä. :D 

Piia on alusta asti saanut kurssilla kehuja siitä, että se on tosi innokas ottamaan kontaktia muhun. Tänään kurssin ohjaaja aiheutti häiriötä viheltelemällä ja vinkulelulla, eikä Piia välittänyt siitä tuon taivaallista, katsoa tapitti vaan mua ja odotti nakinpalaa. Vastikään opittua maahanmenoa oon myös ehtinyt hiukan hioa tuolla - eipä olisi kotona tullut mieleenkään yhdistää siihen "vapaa" -käskyä, nyt mä pääsen peruuttamaan Piian luota ainakin 15 askeleen päähän ja se odottaa kiltisti paikallaan lupaa juosta luokse. Sivulletulon harjoittelu aloitettiin tänään myöskin, mutta sen kanssa on varmasti vielä töitä edessä, niin itsellä kuin koirallakin. On kuitenkin ollut mukavaa viettää aikaa yhdessä opiskellen muiden mäyräkoirakkojen kanssa, ja parasta kaikista on nähdä, miten hirveän innoissaan Piia itse on!  

Tässä Piia harjoittelee kontaktia: 

Ja tässä paikallaanoloa: 

Huppaluuran Syystähti 6kk

Tapasimme Laitilassa Svanten ja Hilman Lyyli-tytön ja kameraan tarttui seuraavanlainen otos tästä nuoresta neitokaisesta:

Jos metsään haluat mennä nyt...

...niin takuulla yllätyt! Tai no sitä samaa hillumista se on tämän porukan kanssa siellä kuin missä tahansa muuallakin. Fantom on aina varmasti mukana koska se on niin hyvä juoksuttamaan koko porukkaa. Fantom edellä, muu sakki ajohaukun kera perässä. Kameraan tarttui tällainen näpsäkkä otos ennen akkujen loppumista, olisin mieluusti kyllä enemmänkin kuvannut mutta minä en vaan tule tuon pokkarin kanssa juttuun.

Kaksi ruotsalaista marjaa:

Fantom sai taas "tyylikkään" kesäkampauksen mallia kaikki pois, näemmä yksi tikkurisuoksa-lenkki riittää mulle. Ennen jaksoin täyden turkin kanssa mutta nyt sitä on tullut kovin mukavuudenhaluiseksi. Hetken jopa mietin kun matkassa oli partasuu Fantom, pitkäkarvaiset Svante ja Gösta ja lyhytkarvainen Kyllikki että näinköhän lyhyt olisikin mukavin kun Kylli tepasteli kuivin tassuin suoraan keittiöön ja loput passitettiin vessaan huuhdeltavaksi... Fantom vähän pyöritteli Göstaa savisella pellolla ja Gösta oli kyllä sen näköinenkin, liekö Fantsu kostanut kaikki parrassa roikkumiset samalla kertaa kun tilaisuus kerrankin tuli!

Fantom on CCL-kantaja

Fantom on CCL-kantaja, eli kantaa perimässään ko. sairautta muttei itse sairastu siihen. CCL-riski oli tiedossa eli sen suhteen kantajuus ei ole yllätys eli en voi missään nimessä sanoa että olisin tulokseen pettynyt. Päinvastoin, onneksi vain kantaja eikä sairas. Mietintä Fantomin tulevaisuuden suhteen siis jatkuu.