Dharma on edelleen hyvässä kunnossa vaikka täytti jo 11 vuotta, pirtsakka ja vauhdikas ja se, että me kutsutaan sitä mummoksi on lähinnä haukkumasana, ei tuon olemuksessa ole minkäänlaista mummomaisuutta havaittavissa. Siitä on tullut pirullinen varas, kaiken se vie pöydältä kun selkänsä kääntää ja kyllähän siitä saa syyttää vaan itseään, Dharmalla on vähän löyhempi kuri nykyään ja se kyllä osaa käyttää joka tilaisuuden hyväkseen! Dharma pääsee usein Jarkon kanssa asioille kun Dharma menee autolle ja vaatii että se otetaan mukaan. Muutaman kerran Jarkko on käynyt ihan vaan Dharmaa ajeluttamassa "kun se halus" eli täällä on ainakin kaksi ihmistä ihan Dharman tassun alla.
Kyllin hyödyllisimpiin taitoihin kuuluu kaikenlaiset termiitin hommat. Kylli on erikoistunut tyynyjen ja peittojen rikkomiseen ja tarvittaessa hoituu myös runko- ja petauspatjojen silppuaminen. Tarkoitus olisi jatkaa viime keväänä alkanutta agilitya tammikuussa. Harrastaminen keskeytyi toistuvien iho-ongelmien ja siitä seuranneiden antibiootti- ja kortisonikuurien takia mutta Kyllin tilanne on tällä hetkellä ok ja voimme taas ajatella muutakin. Kyllillä todettiin paha atopia ja Kylli joutuu todennäköisesti syömään lääkkeitä ainakin kuuriluontoisesti koko loppuikänsä.
Peppi on melkoinen sylikoira nykyään, se nukkuu kainalossa ja tunkee sohvalle, aiemmin se on aina maannut vaan omassa punkassaan keittiössä kun sohvalle ei ole mahtunut. Se on ennen ollut tosi herkkis, jos se oli sohvalla tai sängyssä ja menit vahingossa sitä tönäisemään niin se lähti saman tien pois mutta ei enää! Nyt se liimaantuu peittoon kiinni kun sitä yrittää potkia kauemmas :D
Svantesta tuli sitten kansainvälinen muotovalio 2v 4kk iässä, samalla kertaa C.I.B (2 CACIBia kahdesta eri maasta ja CACIBien välillä 1 vuosi ja metsästyskoetulos) ja C.I.E (4 CACIBia 3 eri maasta ja CACIBien välillä 1 vuosi). Svante on kyllä ollut huisi hurtta, menestyksekäs näyttelykoira ja erittäin taitava jälkikoira, klopilla on ikää vasta 2v 5kk. Svante on muuten vihdoinkin oppinut nukkumaan rauhassa peiton alla silloin harvoin kun sänkyyn pääsee nukkumaan. Se on hyvä taito, ilman sitä nimittäin joutuu nukkumaan kaiket yöt keittiössä kakaroiden seurana...
Gösta alkaa muistuttaa jo isoa poikaa ja sen omituisiin mielihaluihin kuuluu föönaaminen! Aina kun kuivaan hiuksiani niin Gösta tulee viereen ja vaatii että sitäkin pitää kuivata! Sitten se kääntelee päätään nautiskellen ja on oikein tyytyväinen. Eipä ole moista tässä taloudessa ennen nähty! Gösta viihtyisi Pepin kanssa pihalla vaikka miten paljon, ne kaksi varmaan kirjoittaa joka vuosi joulupukille ja toivoo omaa ulkotarhaa kun sisällä on niin tylsää. Onneksi on aidattu piha ja ne saa siellä viettää aikaansa jonkun verran, kovin pitkään en niitä siellä ilman valvontaa anna olla ettei ne keksi kaivautua aidan ali vapauteen.
Hilla kasvaa ja kaunistuu ja on melkoinen riiviö, kysykää vaikka Göstalta! Hillan sohvallepääsyharjoittelu vaan tuntuu kestävän, ensin sohvan vieressä oli jakkara ja sen käyttö olikin tosi helppoa mutta nyt kun ikää alkaa olla lähemmäs puoli vuotta niin me ihmiset olemme sitä mieltä että alkaa olla aika ihan itse päästä sohvalle ja se onnistuukin, mutta taitaa tarvita viikonlopun intensiivikurssin että sen muistaa vielä seuraavanakin päivänä. Hampaat alkaa olla kulmureita lukuunottamatta vaihdettu ja sisäsiisteyskin on jo ihan hyvällä mallilla.
