Sohvin ja Kyllin kanssa luolilla

Pakattiin Sohvi ja Kylli autoon ja lähdettiin taas luolille. Tällä kertaa kaikki supit oli liikekannalla, ilmeisesti varauspalvelu oli hukannut varauksemme ;) Koirat nauttivat silminnähden tyhjiäkin pesiä tutkiessaan ja oli mukava huomata ettei kumpikaan hauku turhia. Sohvilla on tapana murista kulkiessaan kun elukanhaju on voimakas mutta sekin ehkä loppuu kun ikää ja kokemusta karttuu. Kylli taas etenee täysin äänettömästi ja silloin kun haukku kajahtaa niin tietää että elukka on edessä. Kovin perusteellisia luolan tutkijoita on kumpainenkin, ne todella tutkivat jokaisen sopen ja tulevat sitten katsomaan että pah, tyhjää täynnä! Jokunen kuva osui kameraan, ensin Sohvin ja Kyllin kurkkaus samalta maapesältä kun laitettiin ensin Sohvi tutkimaan tilannetta ja sen jälkeen vielä Kylli varmistamaan että todellakin tyhjä on. Sitten kolmantena vahinkolaukaus kun kuvasin vaan ladon alusta kun sinne ei kurkkaamalla nähnyt ja siellä sattuikin sitten näkymään Kyllin takamus :D

Veeran ja Svanten pentue

 Veera on astutettu 25.3. ja pentujen odotetaan syntyvän n. 27.5. 

Odotettavissa tasapainoisia perhekoiria moneen menoon!

Liikkeessä löytyy...

Red Top's Klatjofs "Svante"

Zingarese Zarzuela "Veera"

 Varsinaisia varauksia ei oteta vastaan ennen kuin pennut ovat syntyneet ja riittävän vanhoja mutta asialliset tiedustelut ovat tervetulleita. Veeraa ja Svantea saa tulla moikkaamaan vaikkakin siinä on aina se riski että niihin rakastuu. Muutama vannoutunut tietyn rodun harrastaja on Svanten tavatessaan alkanut miettimään että pitkäkarvainen mäyräkoira voisikin olla aika kiva rotu ja Veerallahan on vankka kannattajakunta lähipiirissä. Sijoituskoteja etsitään!

Tiedustelut:
Tia Eskelinen

tia.eskelinen[at]gmail.com
0407234164

Ota yhteyttä ensisijaisesti sähköpostitse, esittele itsesi ja kerro vähän ajatuksiasi ja odotuksiasi pennun suhteen niin minäkin kerron lisää omista ajatuksistani. Kysyä saa ihan mitä vaan, on helpompi kirjoittaa kun tietää vähän että mikä asia kutakin kiinnostaa. Älä epäröi ottaa yhteyttä!

Sekalaista turinaa

Agility jäi kennelyskä"epidemian" takia tauolle mutta ohjelmaa on kyllä siitä huolimatta riittänyt. Dharma on oma pirtsakka itsensä mutta Fantomin tilanne vähän huolettaa. Se on jostain syystä todella ahdistunut jäädessään yksin kotiin ja tätä on jatkunut jo kuukausia. Kaikkea on kokeiltu, laitettu Fantom eri huoneisiin josko joku rauhottaisi, se on jopa häkissä ollut kun aiemmin se rauhoittui häkkiin tosi hyvin mutta sekään ei auta. Tätä kirjoittaessani mietin että tätä taitaa olla jatkunut melko lailla koko sen ajan kun Fantom on eristetty muista epileptisten kohtaustensa takia. Dharma sillä on nykyään kaverina kun en usko Dharman tekevän sille mitään vaikka se kohtauksen saisikin mutta sekään ei ole poistanut ongelmaa. On ikävää kun koira on ahdistunut ja se on asia mille on ehdottomasti saatava ratkaisu pian. Fantom syö nykyään hitaammin kuin aiemmin, siis kuin hidastetuissa elokuvissa ja se on ollut vähän toistaitoisen oloinen jo pidempään. Tiibetinterriereillä on olemassa sellainen sairaus nimeltä CCL ja Fantom on nyt geenitestattu sen sairauden suhteen, tulosta odotellessa. Moni Fantomin oireista nimittäin sopii tuohon sairauteen: CCL-tietoa suomeksi. Toivon todella että tulos olisi negatiivinen koska CCL ei ole parannettavissa mutta nyt ei auta muu kuin odottaa tulosta ja miettiä ratkaisuja.

Kylli pääsi pitkästä aikaa metsälle ja teki hyvän työn ladon alla, saaliina kaksi supia. Pepin metsästyskausi jäi vähän torsoksi, joku jänisajo, yksi vähän pitempikin mutta josko ensi kaudella sitten pääsis Peppikin vauhtiin... Göstaa ollaan herätelty josko siitä luolamies saataisiin, kovasti supit kiinnostivatkin nuorukaista että josko se siitä pikkuhiljaa. Kyllin tyttö Sohvi sai silloin viime syksynä yhden supin ja on talvella ajanut jänistä ja (lihavaa) peuraa, Sohvi myös jäljestää eli siinä näkee että mäyräkoirasta on moneen menoon kun annetaan mahdollisuus! Amalia on kova tyttö haukkumaan kettua ja nenä toimii jäljelläkin eli tytöistä on moneen lähtöön! Kyllin pojat ovat kunnostautuneet lähinnä seuranpidossa ja omistajien ulkoilutuksessa, erittäin tärkeä virka sekin eikä sitä saa unohtaa! Välillä sitä tulee vaan höpöteltyä saavutuksista metsässä ja kauneuskisoissa mutta suurinta iloahan kaikki koira tuottavat siinä normaaliarjessa 24/7/365.

Gösta 6kk 6,5kg

 

Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä turinana Svanten ja Veeran häät, eli eilen oli onnistuneet treffit ja pitkäkarvapentuja laitettiin tilaukseen!

Niin päivää

Niin Piia täällä taas terve. Täällä Turussa on talvi, jos tiiätte, ja mamma on hirveän kiukkuinen ulkona meidän kanssa aina kun me kuulemma riehutaan hihnassa ja vejetään ja sitten se meinaapi kaatua ja minä sanon kyllä ettei me mitään riehuta, jos nyt vähän pitää joskus Elvin kanssa tapella niin se ei kyllä mitään riehumista ole ja minä tiiän kyllä miten riehutaan, siinä mää oon hyvä, jos tiiätte. 

Mulla on semmoinen juoksuaika nyt, mää en tiiä mitä se tarkottaa oikein kun ainahan minä juoksen, mutta mamma sanoi että mulla on nyt semmonen. Sen mielestä mää en sais maata sängyssä kun mää vaan sotken sen mutta eipä ne huomaa kun mää tuun sinne aina niin hiljaa ja meen keskelle tyynyn viereen nukkumaan, hi hi hi. Elvi on kuulemma mun juoksemisajan takia semmonen seksihullu nyt, ja mamma sanoo että me ollaan lepakoita, jos tiiätte semmoset lepakot niin me ollaan kuulemma niitä, mutta minen vielä ihan oikein tajua miten se keksihulluus liittyy tähän ja lepakoita me ei ainakaan olla kun me ei osata ees lentää, ettäs tiiätte! Viimeksi kun mulla oli semmonen juoksemisaika niin mun piti käyttää semmosia tyhmiä housuja, mutta määpä keksin että sieltä voi sisältä syödä sen suojan ja se oli hyvää nam, ja mamma taas hermostui ja syötti mulle suolaa ja sitten multa tuli taas oksennus, ja mamma sanoi että tuo koira on liian tyhymä käyttämään edes housuja, mitähän se silläkin tarkotti... niin nyt mulla ei ole mitään semmosia housuja ja mää vaan kuulemma sotken joka paikan, hä hää. 

Mamma ilmotti mut johonkin koirakouluun, mutta me ei vielä tiietä päästäänkö me sinne. Saa nähä mitä mulle siellä opetetaan jos me päästään, emmää ainakaan halua oppia mitään lukemaan tai semmosta... mutta mää oon oppinu uuden tempun kotona! Mamma käytti semmosta hassua naksukonetta ja syötti mulle makkaranpaloja ja sitten mää yhtäkkiä tajusin että se haluaa että mää meen makaamaan maahan ja sitten mää meninkin ja kaikki sanoi että hyvä koira. Vielä jos mää opin silleen kierimään niin iskä kuulemma häviää jonkun vedon ja joutuu tiskaamaan monta kertaa, hi hi hi... 

Me oltiin mamman kanssa kahestaan reissussa, ja siellä oli hauskaa. Me mentiin bussilla ja junalla ja autolla ja mää olin kuulemma tosi kiltisti ja se kon... konvehti.. tööri sanoi että onpa hieno ja rauhallinen koira ja se nauratti minua, tietäispä vaan... siellä perillä oli paljon muitakin koiria ja minä leikin niien kanssa ja se yksi oli vasta hauska, kun minä juoksin sen perässä ympäri taloa ja haukuin semmosta jahtihaukkumista niin kauan että mammalla meni taas hermot ja minut vietiin pois. Siellä oli semmonen pieni ihminenkin, sen kanssa oli mukava leikkiä paitsi että se hermostu mulle kun minä en antanu semmosta pehmolelua sille kun se heilutti sitä ja leikki mun kanssa, mutta muuten mää olin sille kiltti enkä välittäny vaikka se vähän veti korvista välillä. Muuten se oli mukava paikka paitsi että siellä kuulemma mäyräkoirien pitää olla kodinhoitohuoneessa jos ihmiset lähtee käymään jossain ja minäkin jouduin sitten sinne ja mamma sano että se on mulle ihan oikein kun minä oon viime aikoina vähän rikkonu jotain tavaroita. Vaikka se oli kyllä vahinko kun se yksi kukka putosi, enkä minä tienny ettei niitä semmosia rasvapurkkeja saa syödä vaikka se rasva kyllä oli hyvää, jos tiiätte. Siellä oli semmonen hassu seinä kanssa, että kun sen eteen meni seisomaan niin siellä oli tämmönen ihan  samanlainen mäyräkoira, jos tiiätte, ja sille minä murisin ja haukuin aika paljon ja se haukku aina takasin, ja mamma sano että voi jeesus sinä oot tyhymä. Minä sanoin sille että tyhymä sulla on ihtellä housussa, jos tiiät. 

Nii ei muuta soitellaan taas t Piija Turusta

Täällä on tylsää!

Kuten otsikkokin jo kertoo mulla on ihan hirveen tylsää täällä, tulukaa ny joku ja keksikää mulle tekemistä! Toi meijä äiskä on ihan laiska ja riehuu ympäri Suomee, eikä ollenkaa hoida hommiaan eli viihdytä meitä!

Tulis jo kevät niin mää pääsisin juokseen, äiskä on nimittäin luvannu viedä mut Viljon kanssa Tampereelle juoksemaan! Siellä kuulemma juostaan lujaa sellase jutun perässä, emmää muuta tiedä, mutta juokseminen on kivaa! Ja jos äiskä taas pettää lupauksensa nii mää en kyllä ala, vaan muutan muorilaan, siellä sentää on hevonkakkaa jossa pyöriä! Arvakkaa vaan onko ollu kova homma pitää mun kotirataa kunnossa ku lunta on tullu niin hirveesti. Äiskäki sitä yrittää kolalla lykkiä auki, mutta jokapäivä mun on ainaki viis kertaa juostava se läpi, ettei lumi ihan valtaa sitä. Joskus Öppe ja Mimmiki auttaa mua. Sit mää juoksen niin lujaa ettei kukaan saa mua kiinni.

Tossa alla on Siiri ja Hilma, aivan hävytöntä että mä en päässy treffaa Siiriä se on nimittäin aika syötävän suloinen, eiks vaa? Seuraavassa kuvassa on Mimmi, mä oon kyllä äiskälle sanonu, että Mimmille tarttis ostaa oma punkka mutta äiskä ei vaa ostanu ja siks Mimmi tarvii nukkua liian pienen pahvilaatikos. Sit Mimmi o tossa aukasee joululahjaa, tai eihä se sitä tajunnu aukasta. Kyllä mä sillo ajattelin, että jos o lusikalla annettu niin eihän sitä voi kauhalla vaatia! Öppe sentää ymmärs mitä sille lahjalle pitää tehä, mutta se onki niin Viisas! Viimesimpänä olen mä, minkä kaikki ny tietysti arvaski ku tossa kuvassa o niin hyvännäkönen koira! Me oltiin ulkoilee Mimmi, Taku ja mä nii ja äiskä ja iskä. Oli aikasta kivaa, paitsi että me ei oltu muistettu ottaa eväitä! Jos mun äiskä osais enemmän niin se olis laittanu tekstit joka kuvan alle, mutta ku se ei tajuu...mite se ny meni jos oli lusikalla annettu jne...








Kummiski, ei mulla tällä kertaa muuta olis. Tai olis paljonki asiaa, mutta äiskä on räveltäny noitte kuvien kanssa niin kauan, että jo taas on nukkumaanmeno aika. Öitä ja uniis herkkuisia luita!

P.S. Kylli sun agilityharkat kuulostaa huisin kivoilta! Voi olla et mäkin meen joskus taas kokeilee, viimeks siellä oli ihan tylsää ku piti vaan oottaa eikä ollu yhtää vauhtia eikä vaaarrrallisia tilanteita!

Agilityä taas!

Tästä taitaakin tulla Kyllikin treeniblogi, mutta ei anneta sen häiritä. Piipero varmaan kirjoittelee meille jossain välissä tarinaa ja se on kyllä ihan sallittua muillekkin. Marttakin voisi kertoilla taas kuulumisia ja laittaa kuvia myös kavereista, Mimmistä ja Öpestä. Kuvat on aina kivoja vaikkei mitään turisisikaan, tämä blogi elää myös teidän muiden kirjoituksista, olen saanut palautetta että tätä on kiva lukea ja se kannustaa ainakin itseäni kirjoittelemaan vaikkei olisi juuri sanottavaakaan.

Tänään oli agilityssä vuorossa uusina esteinä A ja keinu, lisäksi kokeiltiin hypätä kaksi hyppyä peräkkäin. Hauskaa oli jos ei muuta! Kylli on kyllä aika taitava ollakseen ihan aloitteleva agilityn saralla. Keinu on nyt ensimmäinen este mitä Kylli epäröi, kaikki muut on ollut alusta asti kuin vanhoja tuttuja. Ohjaus onkin hauska juttu, sillä Kylli on aika herkkä ja reagoi jokaiseen liikkeeseeni voimakkaasti, se vaatii oman kehon hallintaa ja pitää olla tarkkana, heti kun ohjaan väärin niin koirakin tekee väärin, mitään ei saa anteeksi :D Toisaalta se on hyväkin, on pakko keskittyä omaan liikkumiseen! Kyllin lempieste tällä hetkellä on ehdottomasti puomi ja haastavin keinu, jälkimmäisellä Kylli on tosin ollut tasan kaksi kertaa että eiköhän se siitä pikkuhiljaa ala sujumaan. Hiljaa hyvä tulee! Koko ajan ohjaan Kylliä molemmilta puolilta etten vaan kangistuisi siihen että koira on vasemmalla puolella ja oikealta ohjaaminen on mahdotonta.

Gösta pääsi taas hallille Jarkon kanssa, vähän harjoiteltiin näyttelyitä mutta avainsanana on se, että Gösta pitäisi suunsa kiinni vaikka minä olen toisessa päässä hallia. Voi sitä itkua ja tuskaa... Ai miten niin läheisriippuvainen... Gösta meni taas pari kertaa putken ja tällä kertaa nostettiin se myös puomin alastulolle, houkuteltiin kävelemään siitä itse alas ja hyvinhän se meni.

Gösta 5kk

Gösta täytti kokonaiset viisi kuukautta ja sen kunniaksi otettiin tuore poseerauskuva. Gösta painaa melko lailla tasan kuusi kiloa ja vaikuttaa onneksi siltä että Göstasta ei kasvaisi ihan Svanten veroista 10-kiloista jättiä! Göstan kanssa ollaan harjoiteltu näyttelyjuttuja ja se sujuukin melko lailla luonnostaan, ainakin seisomisen osalta, näyttelyhihnassa kulkeminen on MÄLSÄÄ ja aivan liian hallittua Göstan mielestä. Göstalla on muutenkin sisua vaikka muille jakaa, tassukarvoja siistiessä tuli vähän sanomista kun pikkuherra oli asiasta kanssani eri mieltä :D Sisukas pikkumies!

Eilen Gösta sai haistella kuollutta jättirusakkoa ja peuran nahkaa ja kyllä ne vaan pikkuista riiviötä kiinnostivat. Peppi pääsi Jarkon ja Markon kanssa metsälle hengailemaan ja oli kyllä naatti koko illan. Ei tuo lumimäärä oikein jaksa innostaa, ei ihmisiä eikä koiria.