Hejsan, jag heter Gösta

Tai niinku suomeks "Morjens, mun nimi on Gösta". Tossa ylläolevassa kuvassa komeilee veljekset aka svedut tai svedupellet, ihan miten vaan. Saavuimme Suomeen tänä aamuna sellaisella punaisella laivalla jossa oli huisin paljon ihmisiä. Toi neekeri on mun broidi, joka jatkoi saman tien matkaansa uuteen kotiin. Mä oon siis toi ruskee tossa vasemmalla. Virallisemmin oon Red Top's Malaco ja toi broidi on Red Top's Molekyl, kutsumanimeltään Mikki. Mikki muutti Varaventtiilin kenneliin Kokkolaan kahden mäykyn kaveriksi. Mun oli tarkoitus etsiä täällä ollessani itselleni sijoituskoti mutta toi isäntä näyttää kyllä niin myydyltä että en tiiä maksaako vaivaa ees yrittää. Ei se mua mihinkään kuitenkaan laske...

Amalia armas kippuravarvas

Onnea muillekkin 1vuotiaille!!
Tässä kuvapläjäys Amalian matkan varrelta!

pirjo

Synttäritunnelmia

Piia piipero, piipii pikkukoirakin on nyt kokonaisen vuoden ikäinen. Vuoteen on ehtinyt mahtua monta iloista hetkeä ja hiukan murhettakin, mutta hetkeäkään en ole katunut sitä että Piiasta tuli meidän pienen perheen neljäs jäsen. Kovasti odotettu ja toivottu pikkutaapero on hurmannut kaikki tapaamansa ihmiset vilkkaudellaan ja yleisellä elämänilollaan, ja vaikka Piian älyn vajavaisuudesta on väännetty monta vitsiä, rakkautta Piialta ei ainakaan puutu vaan sitä riittää tasapuolisesti kaikille jaettavaksi. Piian kanssa olen myös päässyt ensimmäistä kertaa oikeasti nauttimaan koiranäyttelytouhuista pienten ja isompien onnistumisten myötä, ja toisin kuin Elvi, Piia tuntuu tykkäävän niistä puuhista itsekin. Erityiskiitos kaikesta kuuluu Tialle, joka on elänyt mukana niin hyvät kuin huonotkin hetket ja ollut aina valmiina auttamaan kaikissa käytännön järjestelyissä ja ongelmissa. 

Piia on juhlistanut syntymäpäiväänsä tappelemalla lahjaluista Elvin kanssa ja nakertamalla kaikessa hiljaisuudessa isännän upouuteen t-paitaan komean reiän sekä eteen että selkäpuolelle. Syyllistä etsittäessä Pile ei luonnollisestikaan tiennyt koko asiasta mitään. 

Tässä Piia odottaa jännittyneenä, joko saisi katsoa lahjaansa

S-pentueella kokonainen vuosi mittarissa!

S-pentue näki päivänvalon tasan vuosi sitten, alkuun tarinassa seikkaili seitsemän pientä pentukoiraa mutta joukko kutistui pian kuuteen. Nämä kuusi pentua ovat eläneet uutta elämäänsä omissa ihanissa perheissään ja kaikista kuulemme uutisia säännöllisin väliajoin. Kaikki pennut elävät rakastettuina perheenjäseninä ja se on minusta ehdottomasti tärkeintä. Vaikka useimmiten tulee kirjoiteltua uutisia niistä pennuista jotka käyvät näyttelyissä tai metsällä, niin silti muitakaan ei ole unohdettu! Tämän blogin myötä olenkin nyt pyrkinyt siihen, että kaikki pystyvät itse tänne lisäämään kuvia ja kirjoittamaan kuulumisiaan jos nyt vaikka tuntuukin siltä ettei ole mitään kerrottavaa. Aina on valokuvia siitä miten kukkaruukku on levitetty siihen valkoisella matolle tai peittojen vanut levitelty pitkin makuuhuonetta, sellaiset kuvat luovat lohtua muille pentukoirien omistajille :) Välillä kameraan osuu kuva peiton alla pilkottavasta koirankuonosta tai selällään pötköttävästä raukeasta nakkikoirasta. Ne kaikki ovat jakamisen arvoisia!

Tästä se kaikki alkoi, vastasyntyneet pentuset:

Kuulumisia "päämajasta"

Fantom, 9, pääsi palleroistaan, johan sitä on suunniteltukin kolmisen vuotta mutta nyt tartuttiin tuumasta toimeen. Fantom leikattiin maanantaina ja oikeastaan ensimmäisen illan jälkeen ei juurikaan ole huomannut että meillä on toipilas. Haava on siisti eikä tyhjiin pusseihin ole ainakaan toistaiseksi kertynyt nestettä. Fantom on pirteä ja iloinen eikä vaikuta olevan yhtään kipeä. Kaulurinkin kanssa se osaa elää normaalisti eli eiköhän se tästä. Samalla reissulla Elvi ultrattiin ja todettiin sen olevan kantavana, pentuja odotettavissa joulun nurkilla siis! Myös Dharma pääsi terveystarkastukseen, kaikki kunnossa verikokeita myöten. Samaten Fantomin veriarvot olivat kunnossa, katsottiin nekin mielenkiinnosta.

Veimme Martan sunnuntaina Jyväskylään, josta se jatkoi kotiinsa. Näimme samalla reissulla sekä Paavon että Iitun ja kumpikin esiintyi edukseen näyttelyssä, Paavo sai toisen sertin ja myöskin vara-cacibin, Iitulle erinomainen ja kummallekin hyvät arvostelut! Esitin samalla kaverin Mahti-karkkarin ja saatiin se mikä oli tavoitekin eli PU-2 vara-cacib, joka vahvistetaan cacibiksi koska PU-1 on jo C.I.B.

Peppi on metsästyslomalla Peten ja Annin luona Jyväskylässä ja leikittää siellä Sohvia ja ihailee Siru-ajokoiraa. Viikonloppuna Peppi innostui ajamaan pupua yhdessä Sirun kanssa jopa parin tunnin ajan! Josko se siitä pikkuhiljaa innostuisi siis! Kyllin kanssa ollaan oltu nyt kaksi kertaa tutkimassa luolia, ekalla kertaa oli matkassa myös Sohvi ja viimeisestä luolasta löytyi jopa asukki, supikoira, mutta se pääsi livahtamaan meiltä aloittelijoilta luolastajilta. Kylli teki hienoa työtä sen kanssa parisen tuntia ja Sohvikin pääsi sitä haukkumaan. Toisella reissulla joka kolo oli tyhjää täynnä, toivottavasti joulun alla olisi enemmän liikennettä maan alla kun Sohvikin tulee taas katselemaan luolia. Svanten kanssa ollaan jäljestetty satunnaisesti, eli lähinnä silloin kun olen saanut metsään kaverin. Ai miten niin laiska...

Kylli kurkkaa luolasta

Vaikuttaisi siltä että elämäämme saapuu ilahduttamaan pieni pitkäkarvapoika Ruotsista. Kutsumanimeksi olemme ajatelleet Göstaa ja Göstalle pitäisi löytää aktiivinen sijoituskoti ettei meidän päälukumme kasvaisi yhtään suuremmaksi. Kuulemma mulle ja Göstalle (ja kai myös Svantelle) on majapaikka tuolla  saunakamarissa jos se tuntuu jäävän liian pitkäksi aikaa kotiin roikkumaan =)

Mario ja Kylli (kuva: Tiina Efrati)

Taas jymäytettiin mammaa

Sain mieheltä töihin viestin, että postiluukusta oli kolahtanut valituslappu. Hätäännyin tietenkin, että kuka nyt valittaa ja mitä pahaa me muka ollaan tehty! Metelöikö koirat (no ei), vai ärsyttääkö naapureita että me kukutaan öisin... viestin kirjoittajaa ei sitten ollut kovin vaikea arvata. 

"TERVE SEMMOSTA VAAM ETTÄ KÖ ME OLLAHAM KUULTU ETTÄ TE ETTE ANNA NAKKIJA TARPEHEKS KOIRILE NII JOS TIIÄTTE SEMMOSIA NAKKEJA NIIM NIITÄ PITÄS NY AMTAA KOIRILE TAI ME TEHÄHÄN VALUTIS. TEVRESIN NAAPURIT JOS TIIJÄTTE SEMMOSET NII ME OLLAHAM SEMOSIA."

Käskin kertoa lapun kirjoittajille että ellei tyhjän vinkuminen lopu, heitän molemmat parvekkeelta, jos tiiätte semmosen parvekkehen niin sieltä. 

Uusi blogi Cadium-koirien kuulumisille!

Tervetuloa uuteen blogiin! Täällä saa kertoilla kuulumisiaan Cadium-koirat, urosteni jälkeläiset, sijoituskoirani ja niiden omistajat! Laittakaa minulle sähköpostia niin kutsun teidät kirjoittamaan ja jakamaan kuvia kaikkien kanssa. Pentublogit on pääasiassa astutuksesta luovutukseen ja tämä sitten lähinnä pentujen elämästä uusissa kodeissaan kertova blogi. En tiedä saako tällainen kannatusta mutta aika näyttää ja kaikkea voi kokeilla...

Jos kokee olevansa ujo kirjoittaja niin voi lisätä tänne vaikka vaan kuvia omasta koirastaan tai sitten laittaa minulle joko postitse tai sitten sähköpostilla kuvia niin julkaisen sen sitten blogissakin. Kaikkien pentujen kuulumiset kiinnostavat tosi paljon ja tiedän että on ihmisiä jotka seurasivat S-pentueen pentublogia ja innolla odottavat pentujen kuulumisia  niiden kasvettua isoiksi!